Uutuuskirjavinkit joulun lukutuokioihin ja lahjaideoiksi

Joulu lähestyy, ja sen myötä rauhalliset hetket, jolloin voi käpertyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan kanssa. Vapaa-aika ja joululoma tarjoavat täydellisen tilaisuuden uppoutua tarinoihin, jotka vievät ajatukset arjen kiireistä pois. Olemme koonneet kirjavinkkejä, joista löydät sopivaa luettavaa itsellesi – ja ehkä myös ideoita pukinkonttiin. Mukana on ajankohtaisia tietokirjoja, inspiroivia keskustelunavauksia ja kaunokirjallisuutta, joka vie mukanaan. Näistä kirjoista riittää iloa sekä lahjaksi että omiin lukutuokioihin.

Löydät kaikki uutuudet ja kokoelmamme kirjat SEAMK-Finnasta(Opens in a new window). Tutustu ja tule lainaamaan!

Mari Manninen: Toimittaja kertoo niin totta kuin osaa(Opens in a new window)

Toimittaja Mari Manninen on työskennellyt yli kymmenessä eri toimituksissa niin sanomalehdissä, aikakauslehdissä, puoluelehdissä, iltapäivälehdissä, talouslehdissä kuin televisiouutisissakin. Valtaosan urastaan hän on tehnyt Helsingin Sanomissa. Manninen kyllästyi kuulemaan villejä käsityksiä journalistisen median toiminnasta ja kertoo tässä kirjassa yli 30 vuoden toimittajakokemuksellaan, miten asiat oikeasti ovat.

Kirjassa hän vastaa muun muassa kysymyksiin siitä kuka päättää mitä juttuja tehdään? Ovatko toimittajat kallellaan vasemmalle vai oikealle? Millaisin pelisäännöin juttuja tehdään? Ja miksi klikkiotsikoita tehdään?

Suomessakin kuullaan jatkuvasti erikoisia väitteitä valtamedioiden journalismista. Journalismin tarkoitus on kertoa mahdollisimman todenmukaisesti, mitä kotimaassa ja maailmalla tapahtuu. Toimittajan tulee luottaa tieteeseen ja journalistisen totuuden tulisi nojautua alan tutkijoiden laajasti hyväksymään mahdollisimman laajaan tieteelliseen tietoon. Tässä maailman ajassa, dis- ja misinfoähkyssä, faktantarkistus ei ole aina niin helppoa. Journalismin tulisi olla myös tasapuolista ja toimittajan pitäisi olla objektiivinen. Kirjassa käsitellään tätäkin teemaa eli kuinka täydellisesti näitä sääntöjä voi noudattaa.

Kirjassa käsitellään esimerkein suomalaisissa lehdissä olleita juttuja ja taustoja niiden takana. On myös esimerkkiä jutuista, joista Julkisen sanan neuvosto on antanut moitteita. Kirjassa vertaillaan myös Suomen journalismia muiden maiden kanssa ja esimerkkinä on mm. Unkari. Kirjassa pohditaan voiko laitaoikeisto vaikuttaa mediaan myös Suomessa. Mannisen mukaan jako ei kulje vasemmiston ja oikeiston välillä, vaan totuuden ja valheen.

Mielenkiintoinen kirja toimittajan työstä ja journalismista tänä päivänä.

Emma Holten: Kuluerä: mikä on hoivan arvo?(Opens in a new window)

Tanskalainen Emma Holten luki vuonna 2020 artikkelin, jossa naisia nimitettiin yhteiskunnan kulueräksi. Naiset ottavat enemmän kuin antavat: naiset käyttävät miehiä enemmän vanhempainvapaata, ovat kauemmin kotona lasten kanssa, työskentelevät miehiä enemmän matalapalkka-aloilla, monet vieläpä osa-aikaisesti. Naisilla on tapana tehdä kaikkea sellaista, mikä tulee kalliiksi yhteiskunnalle, kuten synnyttää. Tanska olisi rikkaampi maa, jos naisen elämä olisi enemmän miehen elämän kaltainen, talousasiantuntijat summasivat.

Holten päätti selvittää, miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa ekonomistit määrittävät asioiden arvon ja hoivan arvo on nolla. Kirjailmiöksi nousseessa kirjassa avataan feminististä taloustiedettä viihdyttävästi. Kirjassa kuvataan jo valistusajalta periytyvää maailmankuvaa ja kuinka se vaikuttaa edelleen mm. “naisten töiden” aliarvostukseen.

Kirja on informatiivinen ja rohkea keskustelunavaus, joka haastaa pohtimaan ja kyseenalaistamaan vallitsevaa talousjärjestelmää ja sukupuolten välisen tasa-arvon tilaa nyky-yhteiskunnassamme. Mitä menetämme, jos mittaamme kaiken rahassa?

Juuso Hämäläinen & Henri Sora: Strategia arkeen OKR-mallilla: Käytännönläheinen opas OKR-mallin käyttöönottoon(Opens in a new window)

SEAMKin strategian toteuttamisessa siirrytään OKR-malliin (Objectives and key results). OKR-malli juontaa juurensa 1950-luvulle, mutta kuuluisan siitä teki Google. Mallin ovat ottaneet käyttöönsä myös muut menestyvät yritykset kuten Facebook, Netflix ja Microsoft, mutta myös suomalaiset Yle ja Kela.

Yksinkertaisimmillaan OKR-malli koostuu kahdesta osasta: tavoitteista, jotka määrittelevät halutun suunnan, ja avaintuloksista, jotka kertovat eteneekö matkanteko toivotulla tavalla.

OKR-mallin nyrkkisääntöjen mukaan tavoitteita voi olla kerrallaan korkeintaan viisi ja ne asetetaan pääasiassa tiimitasolle. Tavoitteiden pitää olla tiimin arjen kannalta olennaisia ja päämäärä­keskeisiä, läpinäkyviä ja julkisia, jopa tavoitteissa voi olla kurotusta, mutta myös negatiiviselta tuntuva tavoite voi olla hyvä tavoite.

Avaintulos on OKR-mallin toiseksi tärkein käsite. Avaintulos on konkreettinen ja numeerinen. Avaintulosten avulla seurataan tavoitteen saavuttamista numeroiden avulla. Kun OKR-mallin käyttöönotto aloitetaan, sen on tarkoitus sulautua luontevaksi osaksi yrityksen nykyisiä toimintatapoja ja käytänteitä.

Kirja (4., uud. painos.) löytyy e-kirjana Kauppakamaritiedon Ammattikirjasto-palvelusta, jonka kautta e-kirjaa voi myös kuunnella (Kirjautuminen SEAMKin sähköpostilla ja salasanalla (Haka)) .

Satu Jaatinen: Puoli valtakuntaa: Kuninkaallisten puolisoiden historiaa(Opens in a new window)

Tämä kirja on ollut minulla lainassa jo pitkään, meinasin jo palauttaa kirjan lukemattomana, kunnes onneksi päätin lukea sen. Kirja osoittautui yllättävän mielenkiintoiseksi ehkä kirjan teemoittelun takia. Satu Jaatinen kuvaa kirjassaan prinsessojen ja kuningatarten elämää erilaisten teemojen kautta. Kirjassa ei perehdytä historian tapahtumiin syvällisesti, Euroopan historiaa sivutaan kuninkaallisten elämän taustalla.

Kuninkaalliset avioliitot olivat valtakuntien ja dynastioiden tulevaisuuden turva, siksi monet kuninkaalliset sulhaset eivät koskaan nähneet tulevaa puolisoaan ennen kuin avioliittopäätös oli jo tehty. Kihlaukset tehtiin usein jo pikkulapsena, Englannin tuleva kuningatar Maria I kihlattiin ensimmäisen kerran kaksivuotiaana. Hovien luotetut edustajat kiertelivät morsianehdokkaiden palatseissa ja vierailun aikana tarkasteltiin hienovaraisesti kaikkea – ulkonäöstä ja käytöksestä aina terveyteen ja synnytyskykyyn. Kuningattarelta edellytettiin uskollisuutta, kuninkaalta ei tietenkään.

Elli Salo: Keräilijät(Opens in a new window)

Elli Salon esikoisromaani Keräilijät on yksi tämän vuoden kuudesta kaunokirjallisuuden Finlandia –ehdokkaasta.

Kirja kuvaa kolmen naisen ja saksanpaimenkoiran muutamaa kesäpäivää Kainuun rajaseudulla Läätteen vanhalla rajavartioasemalla. Aseman alueella vakituisesti asuvat erakoitunut luontovalokuvaaja Ani, Venäjältä Suomeen muuttanut kirjastonhoitaja marjanpoimintaan keskittyvä Ljudmila sekä Anin Ystävä-koira. Kaikki omista syistään korpeen hakeutuneita tai joutuneita. Arkeologi Heini saapuu Läätteeseen kartoittamaan toisen maailmansotien aikaisia joukkohautoja.

Kirjassa kuvataan omalaatuista rajaseudun elämää ja joukkohautojen etsintää polttavan auringon alla hyttysten surinassa, mutta myös jokaisen naisen elämäntarinaa. Kaikilla kolmella naisella on omat surunsa ja tapansa elämän merkityksellisyyden etsinnässä. Kesän tapahtumien kerronnan ohessa kirjassa on muistitiedon palasia Raatteentien tapahtumista ja tarinoita eräkirjailija Erkki Järvenharjun teoksista.

Finlandia 2025 -ehdokkaat

Kirjastoomme on hankittu Elli Salon teoksen lisäksi myös muita tämän vuoden Finlandia-palkintoehdokkaita. Kirjallisuuden Finlandia on Suomen Kirjasäätiön(Opens in a new window) myöntämä palkinto, joka jaetaan kolmessa kategoriassa. Voittajat julkistetaan torstaina 27.11.2025.

Tutustu alla olevista linkeistä tämän vuoden kauno- ja tietokirjallisuusehdokkaisiin SEAMK-Finnassa ja tarkista niiden saatavuus.

• Kaunokirjallisuuden ehdokkaat 2025(Opens in a new window)
• Tietokirjallisuuden ehdokkaat 2025(Opens in a new window)

Aiemmin julkaistut kirjavinkit löydät Ajankohtaista kokoomasivulta.